Day 1 (Lauantai)
Olin edellisenä iltana todella jännittynyt tästä viikosta. En meinannut saada unta kun mietin mistä puhun ulkomaalaisille ja miten sanotaan esim vuosiluku jne. Ja vielä aamullakin sitä vähän jännitin. Aamulla sitten heräsin puoli kahdeksan joka oikeastaan juuri ja juuri riitti valmistautumiseen (suihku, hiusten kuivaus ja suoristus, meikkaus, hampaiden pesu ja laukun pakkaaminen)
Saavuin sitten kouluun. Olin ensinmäinen ja minut pistettuun hakemaan lisää tuoleja luokkaan. Sitten rupesi muitakin tulemaan. 2 tyttöä ja loput poikia. Esittelimme koulumme, ja myös muut opettajat kertoi vähän omista koulustaan. Esittelyn ja pienen meidän osaston (kaikki 2 luokkaa ja välinevarasto xD ) kierroksen jälkeen syötiin pienet leipä snäksit. Syönnin jälkeen lähdettiin turistibussi kierrokselle. En kuunnellut sitä opasta mutta kaverini ja yksi toinen sanoi että opas puhui usein puutaheinää. Pysähdyimme Suurkirkolle puoleksi tunniksi. Menimme luokkalaiseni kanssa kahville ja kakulle. (Siellä oli joku Häpening menossa ja siellä esiintyi Jukka Poika, jonka olin missannut koulun kulttuuripäivänä.) Myös oppaan enkku oli todella huonoa myös minunkin mielestä. Luokkalaiseni tosin puhuu hyvää enkkua luonnollisesti. Toinen luokkalaiseni osaa myös mutta puhe on ehkäpä pikkuisen robottimaista ja terävää. Turistikierroksen jälkeen kävimme syömässä Kaivopihalla olevassa ravintolassa. Siellä oli kiva vanha/maatila/länkkäri teema. Vanhoista traktoreista tehty pieni baaripöytä. Meille oli varattu kalakeittoa.
Ruuan jälkeen oli City Suunnistusta. Jokaisessa ryhmässä oli ainakin 2 suomalaista ja 2 ulkomaalaista. Minä sain yhden ykkösluokkalaisen pojan, ulkomaalaisen pojan (italialainen?) ja toisen Slovanialaisista tytöistä. Ulkomaalanen poika ei osannut ihan niin hyvin englantia. Tai sitten se oli vain alkukankeutta kun kysyttiin minkä ikäsiä he ovat. Suunnistuksessa meille annettiin lappu, missä oli läjä kysymyksiä, joihin piti vastata. Esim montako pylvästä eduskunta talossa oli tai mikä kuvio oli rautsikan metron lattialla yms. Paikoille piti aina itse mennä vaikka olisimmekin tienneet vastauksen valmiiksi. Voitimme kilpailun koska olimme ainoa ryhmä joka meni Hakaniemeen vähän kauemmaksi. Pisteitä tuli myös kuvissa missä olimme metrossa ja ratikassa. Voitimme pääpalkinnon Angry Birds karkkipussit ja suklaapatukan. Porukka vaikuttaa ihan kivalta.
Onneksi oli ihanan lämmin sää. Kunhan nyt vähän paremmin niihin tutustuisi.
Onneksi oli ihanan lämmin sää. Kunhan nyt vähän paremmin niihin tutustuisi.
Day 2 (Sunnuntai)
Näin yöllä aivan outoa unta. Unessa näin sen selkeästi mutta himmeni todella paljon heti herättyä. Muistan sen, että olimme luokkani kanssa menossa jonnekkin. Jollakin tapaa päädymme suolle. Tavarat uppoo suolle mutta ehdin pelastaa kangas säkin ja oman puhelimeni laukusta (Taistelen viimeiseen asti ettei minun tarvitse luopua rakkaasta tekstiviesti äänestä mikä minulla on ollut 7 vuotta. Eli siitälähtien kun saimme koiran. (Härnäsin koiraa, murisi ja äänitin sen. Ei siis mitenkään vihaista murinaa vaan esim vetoleikki ärinää.)
Kangas kassissa oli paloja missä oli lauseita. Jossain vaiheessa keksimme että joku on lähettänyt meille ne. Samoin kun jotain ohjelappusia. Mietimme kuka se on. Kuka puuttuu. Katsoimme jotain vanhaa kuvaa meidän ryhmästä mutta siinä oli kaikki kyllä kuvassa. Mietimme sitten että sen täytyy olla kuvaaja. Miksi kuvaaja halusi leikkiä meillä? Kuka kuvaaja oli? Miksi emme tienneet kuvaajaa vaikka kuvassa katsomme kameraan? Olimme aloittamassa kokoamaan palapelin palasia kunnes heräsin siihen kun kännykkäni jostainsyystä värisi vaikka ei ollut tekstaria eikä soittoa.Mutta asiaan. Aamulla menin bussilla ja metrolla Herttoniemen Metroasemalle pissä piti tavata opettaja autoineen. Mutta opettajaa ei näkynyt ja meitä rupesi pikkuhiljaa kerääntymään ihmisiä. Vihdoin opettaja tuli ja sanoi että toinen meidän koulun pikkubusseista oli rikki. Jotain pikkubusseja oli vain kaksi. Yksi meidän koulun ja yksi Tavastian/Hämeenlinnan koulun paku. Menimme opettajan kanssa bussilla lähemmäksi oikeaa paikkaa ja lähdimme siitä kävelemään. Pian tuli ne 2 pakua vastaan ja saimme kyydin loppumatkalle. Matka olisi ollut pitkä kävellen koska tie kiemurteli ja haarautui useassa kohdassa. Huvilalla sitten päivän mittaan kävimme katsomassa rajapyykkiä, kävimme läpi kahden seuraavan päivän työasioita, pelasimme frisbee golffia, tikkaa, mölkkyä ja tulitikun heittoa. Hävisin kaikki xD Ruuaksi oli hodareita/makkaraa ja maissia ja jälkiruuaksi tikkupullia. Huono vain kun tuli oli pieni, sen ympärille ei kokonaan mahtunut. Ja kaikki änki siihen. Ehdin syödä vain kaksi pullaa ja jälkimmäinen jäi vähän raa'aksi koska en jaksanut enään sitä tungosta. Italialaiset onnsituu käristää kaiken. Makkaran, maissin, pullan.... ei sielläpäin taideta grillata??? Luokkalaiseni ei valehdellut siitä, että italialaiset ovat kuin pikkulapsia. Meinasi puhkasta toistensa silmät minun vahtivuorolla. (jouduin pyytämään tikat itselleni) Muutenkin italialaiset tuntuu tekevän mitä lystää. Kuskausongelmia tuli myös siitä kun päivän jälkeen osa halusi kaupungille ja italialaisia oli aivan liikaa. 7 oppilasta ja 4opettajaa, vaikka ohjeessa oli että 3-6 oppilasta ja 1-2 opettajaa.
Huvilalla koko päivä meni aikalailla pelatessa frisbee golffia, tikkaa, mölkkyä ja tulitikun heittoa. Eka ihan huvikseen ja sitten kilpaillen. Ensin huvikseen. Minä ja luokkalaiseni laitettiin tekemään hyvä paikka tikkataululle. Ei ollu mitään millä kiinnittää se mihinkään joten luokkalaiseni meni kysymään asiasta opelta. Silläväliin minä jäin ikäisteni italialaisten kanssa siihen. Pojilla oli tikkataulu ja tikat. En ihan muista mihin ne oikein laitto taulun roikkumaan vai mitä teki. Yksi heitti tikkaa ja muut oli ikävästi siinä tikkataulun vieressä. Sanoin et menkää vähän kauemmaksi. Ei tehonnu. Jouduin sitten ottamaan niiltä tikat pois. Lupasin antaa ne takaisin jos he ovat varovaisia. Päivä meni siinä pelatessa ja syödessä.
Huvilan jälkeen kun kuljetus ongelmat ratkesivat (opettajan mies haki opettajan ja yhden ulkomaan opettajan) ja Meidät (minä+luokkalaiseni+2 slovenialaista tyttöä+2slovenialaista poikaa) haki luokkalaiseni vanhemmat minibussilla. Oli kyllä hieno ja olisin luullut sitä taksiksi. Oli tunnelma-valot ja sähköisesti avautuvat sivuovet. Menimme luokkalaiselleni syömään kaalikääryleitä, jonka sisällä oli jauhelihaa. Ruuan jälkeen juttelimme vähän aikaa, söimme konvehteja ja mietimme mihin ne slovenialaiset voisi viedä käymään. Melkein kaikki paikat olivat kiinni. Päätimme sitten mennä Vuosaaren rannalle kävelemään. Vanhemmat vei ja käveli rannalla meidän kanssa. Saimmepa kuvaajan mukaan :) Meillä oli kyllä hauskaa vaikka itseäni harmittaa kun en oikeen osannut keskustella mukana. Tai en vaan ymmärtänyt mitä yritti sanoa? Mutta ehkä loppuviikosta menee paremmin? Luokkalaiseni sanoi että aikoo mennä keväällä sloveniaan ja tottakai minäkin aijon. Vuosaaren jälkeen veimme pojat majapaikkaansa (pienen helsinki kiertoajelun jälkeen) Ja sitten vietiin minut kotiin. Päivästä jäi kasa kuvia ja hiekkaa kengissä.
Day 3 (Maanantai)
Maanantaina alotimme Alppilanpuiston kartoituksen. Minun nryhmässä oli luokkalaiseni tyttö, ja yksi Italialainen, Slovenialainen ja Hämeenlinnalainen poika. Italialaiset eivät osanneet mitään koska he ovat tokan vuoden opiskelijoita ja italiassa opiskelut kestää 4vuotta, ja ammattiasioita ei ole ekoina vuosina. Eli vaikka on samalla vuosiluokalla, eivät he osaamiseltaan ole samalla tasolla. Ja minäkun luulin että suomen amiksissa on paljon turhia aineita??? Mutta onneksi se homma on yksinkertaista kunhan ensin näytimme miten aloitus koordinaatit laitetaan kojeesee, mikä on X ja Y (meillä ne ovat päinvastoin kuin matikassa. Alalla X on pysty ja Y vaaka. Vieläkin osalla menee ne sekasin. Mutta ihmekkös se kun ala-asteella sitä niin toitotettu ja nyt se ajatusmaailma menee täysin päälaelleen.)Ensin piti orientoida, eli kertoa kojeelle missä on pohjoinen ja missä etelä. Sen saa niin että sijoittaa tiettyjen pisteiden koordinaatit kojeeseen ja sen jälkeen käy Prismalla pisteen päällä ja koje mittaa sen. Kun on 3 pistettä mitattu, koje tietää tarkasti missä ollaan.
Kun kaikki tiedot oli laitettu kojeen tietoihin, näytimme miten homma teoriassa toimii. Yksi jäi ulkomaalaisen kanssa kojeen luo, ja toinen sitten prisman päähän (Prisma on tikun päässä oleva peili. Kun kojeesta lähtee laser prismaan. kimpoaa se peilin avulla takaisin kojeeseen ja laskee pituuden, ja korkeuden, jos kojeeseen on kirjotettu Prisman korkeus. Kuin kaikuluotain? ) Loppu menikin kirjaimellisesti napin painalluksella. Pari pikku mogaa tuli. Koordinaateissa pilkkuvirhe, joten korkeus oli 20m enemmän kuin oikeasti. Myös viivanvaihto unohtui kun siirsimme prismaa tien toiselle puolelle. Mutta sen voi korjata jälkeenpäin. Ehdimme kartoittaa vain kävelytien. (kartoittaminen=kartanpiistäminen) Prisma mittaa etäisyyden ja tekee kojeeseen viivat sen mukaan. Siitä sitten tulee kartta. (Hämeenlinnan pojat ovat BTW paljon söpömpiä kuin meidän luokan. Olisi pitänyt mennä Hämeenlinnaan opiskelemaan suoraan peruskoulusta, niin olisin päässyt niiden kanssa samalle luokalle.)
Illalla oli luvassa sitten Mega Zone laaserammuskelu peli Salmisaaren liikuntakeskuksessa.Olin siellä ekaa kertaa ja siellä näytti oevan aika paljon kaikkea kivaa. Kannattaa käydä tutustumassa. Kierroksia oli 3. Koko pelin lopussa pistetaulukon mukaan olin 13/27! Eli en ollu vika enkä edes tokavika niinkuin oletin. Oli tosi hauskaa ja ottaisin mielläni pian uudestaan. Se on todella hikistä puuhaa. Siellä ei saa juosta mutta minulla tuli muutama juoksuaskel. Kun joku osui muhun, pyssy lamaantui. Yritä siinä sitten hankkia ittelles senverran aikaa, että ehtii latautua uudestaan. Tila oli kaksi kerroksinen. Yläkerta oli ritilää joten pystyi ampumaan mös ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Aina ei edes nähny kuka ampui.
Peli loppui varmaan joskus 21.30 paikkeilla. Vettä satoi ja slovenialaiset kysyi onko normaalia että sataa ja tuulee kovaa? "Tähän aikaan vuodesta? kyllä" He myös kysyvät 2min kävelyn jälkeen onko pitkä matka? Vaikka niillä on kuulemma bussipysäkkejä harvassa, joutuu kuulemma vähän kävelemään. Menimme metrolla sitten takaisin ja kuten tavallista, Italialaiset ainakin osa rupesi sooloilemaan. Tarkoitus oli mennä Sörkkään ja sieltä bussilla, niiden hotellille. Mutta kuinkas ollakkaan, osa hyppäsi Rautatientorilla pois. En sitten tiedä mitä heille on sen jälkeen käyny. Löysikö takaisin hotellille? Menin kotiinpäin eri bussilla kun oli tarkoitus. Kuljen kotiin bussilla X mutta bussi Y tuli ensin johon hyppäsin, koska bussi X olisi tullut 10min päästä. Bussissa Y jouduin vain vaihtamaan bussiin X tai Z. No Z ei enään kulkenut ja aikataulu näytti että bussiin X oli 12min. Hitto. Mutta X tulikin tosi ajoissa (vai myöhässä?) 5-7min ennen oikeaa aiktaulua. Minulla loppu jo menomatkalla kännykästä akku, joten hirvitti pikkuisen liikkuu illalla kaupungissa ilman puhelinta. Mutta pääsin sitte n:22.10 kotiin. Olin niin väsynyt ja hikinen pelistä että piti mennä suihkun kautta suoraan nukkumaan.
Day 4 (Tiistai)
Neljäs päivä oli. Mitenköhän sen sanoisi? Mielenkiintoinen? Monenlaisia tunteita herättävä. Jatkoimme siis maanantain projektia. Menimme maastoon ja jatkoimme hommia samalla tavalla kuin viimeksikin. Ulkomaalaiset tekivät aika ison osan työstä. Me vahdimme vierestä. Aika lopussa meidän piti sitten vaihtaa kojeen paikkaa. No otimme kojeen ja kamppeet kainaloon ja menimme lammen toiselle puolelle. Siellä oli yksi pikku pulma. Mistään ei näkynyt kolmea pistettä samaan aikaan. Jouduimme sitten orientoimaan (ks. edellinen päivä) Minulla meni hermot meidän pikku italialaiseen ku ne JUMALISTE EI OSAA KÄVELLÄ! Onko ihan tosissaan hitaampia ihmisä olemassa? Hoputin niitä niin monta kertaa, mutta ei mitään. Onko ne idiootteja vai onko niillä vaan niin paska enkku?? Mutta nauroimme itsemme myös kipeäksi (syötävän söpöjen) Tavastialaisten kanssa (terveiset vaan sinne jos joku jollain ilmeellä on tänne eksyny)Torstaina on viimeinen tapaaminen Hämeenlinnas/Tavastial. Eipä täs päivässä sitten ollut mitään. Naurettiin päivän aikana itsemme kipeiksi. Paras lausahdus oli varmaan kun pistimme meidän tavastialaisen töihin pitämään Prismaa (ks. edellinen päivä) ja sitten (en tiedä soittiko se vai sen kaveri) "Arvaa mitä. Mut pistettiin töihin" Ja samoin kommentoi sitten myös kaverilleen kun siirryimme lammen toisellepuolelle.. En tiedä oliko se oikeasti ihan niin hauskaa vai olimmeko vain väsyneitä edellis illasta. Mutta sitävarten he täällä ovat että tekisivät jotain. En malta odottaa että saan kaikki kuvat itselleni.
Day 5 (Keskiviikko)¨
Keskiviikkona olin sekasin että ei mitään rajaa. Ja kaikki johtuu enemmän tai vähemmän tästä viikosta. Tulin tunnin liian aikasin kouluun. Äikäntunnit on aina perseestä. Joka oikeastaan johtuu opettajasta. Sitten meidän piti korjata maanantain ja tiistain työt koneella. Ohjelmalla mitä olen käyttäny viimeksi ennen joulua, mitä vihaan yli kaiken, luokkalaiseni/ryhmäläiseni oli myöhässä(joka olisi varmasti ymmärtänyt paremmin kuin minä), opettajilla ei kommunikaatio kykyä. Ja koko päivän Hämeenlinnalaiset kummitellut mielessä. Kävimme Fazerilla ja luokkalaiseni ehti juuri ja juuri mukaan. Kävimme siellä vain syömässä suklaata. Mitään kierrosta ei tehty. Päivän kohokohta oli kun huomasin että PÄTKIKSET OVAT TULLEET KONVEHTIRASIOIHIN! Nyt on 2 suosikki suklaatani konvehtina <3 Geisha ja Pätkis<3 Lisäksi 2 levyä keksi suklaata.
Sieltä sitten oli suoraan sateeseen oulunkylään suunnistamaan. Kukaan ei ollut varautunut että pitäisi mennä suoraan. Ei pääse vaihtamaan vaatteita tai kenkiä. Ulkomaalaiset sai myös huomio sadetakit toisin kuin helteciläiset. Ainakaan vielä siinävaiheessa kun minä lähdin kotiin (Äiti lähti unkariin aikasin aamulla ja minun piti hoitaa koira) Joten en osallistunut suunnistukseen. Paikalle tultiin autolla, mutta kotiin piti päästä jollakin muulla kuin opettajan kyydillä. Hyvin organisoitu. Kiva joidenkin sitten raahata niitä Fazer kasseja kotiin. Minulla oli onneksi suht lyhyt kävelymatka ja ostin suklaata vain 10e edestä. Luokkalaiseni vitutuskäyrä nousi pilviin ja ymmärrän häntä täysin ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Opettajilta puuttuu kommunkointi ja koordinaatio kyky. Meille ei kerrottu että menemme faxerilta suoraan suunnistamaan, eikä kaikilla ollut sopivia kenkiä. Viimeviikolla samaisen luokkalaisen kanssa menimme päivän lopussa mittauspaikalta koululle hakemaan laukkumme. No ovet oli mennyt lukkoon ja opettaja lähtenyt kotiin. Onneksi sieltä pian tuli joku ulos niin pääsimme sisään. Onneksi luokkahuoneiden ovet olivat sentään auki. Kommunikonti kyky puuttui myös Ammattistartin kielen maikalta. Meillä ei ollut koko päivänä yhtään oman open tunteja. Meillä oli esim matikkaa ja kieltä. Matikantunnit olivat normaalisti. Sitten lähdimme välitunnille. Odotimme opettajaa mutta ei kuulunut. Sitten kävimme pyytämässä siivoojaa avaamaan oven. Seuraavankerran kun näimme vastasi hän "Ilmoitin teidän luokanvalvojalle, omalle opelle. -Ai jaha? Ei meille olla sanottu mitään."
Eli ei ihme että pääni on totaalisen sekasin. Miten joku voi sekottaa pään, vaikka on nähnyt kyseisen ihmisen/ihmiset vain kaksi kertaa?Torstaina kolmas. Enkä edes tunne niitä. Tiedän vain yhden nimen joka oli minun ryhmässäni.
Day 6 (Torstai)
Torstai meni koko päivä Hämeenlinnassa Tavastian koulutuskeskuksessa (Missä on melkein kaikki alat mitä voi haaveilla. Kannattaa tsekata sen kotisivut) Ja myös me olisimme halunneet jäädä sinne. Paremmin huollettu, ehkä parempaa ruokaa, vaikkakin erilaista sen jälkeen kun on koko ikänsä syönyt Palmian ruokia. Lähdimme aamulla klo 8 ja kotona olin klo 20 eli kirjaimellisesti kokopäivä. Ensiksi oli Hämeenlinna turistikierros joka oli aika turha. Kävimme jossain ulkoilupaikalla missä oli hienot näkymät. Tosin saimme sitten odottaa italialaisia ja luokkalaisiani poikia takaisin bussille. Sieltä sitten koululle syömään. Perunamuussi oli ainakin parempaa kuin Palmian. Ruuaksi oli jotain kala kastikkeessa. Silakkaa sanoi joku? Oli eviä ja nahkaa. Inhottaa syödä sellaisia. Olen tottunut valmiiseen loheen. Sen jälkeen kiersimme vähän koulua ja rehtori(?) kertoi koulusta. Sen jälkeen täytimme projektilomakkeen. Mielipide kysely. Vasta silloin näimme taas tavastialaiset. Mielipide kyselynjälkeen oli tuntiaikaa seuraavaan juttuun ja menimme slovenialaisten kanssa ostoksille. He ostivat Angry Birds tuliaisia. Kävelimme sieltä sitten takaisin koululle. Oli kyllä kovatyö kiivetä se mäki. Senjälkeen oli "Farewelly party" joka ei ole partya nähnytkään. Isyumme syömään ja ulkomaalasille jaettiin jotain kasseja. Kun yksi Tavastialainen käänsi päätään vähän vinottain huomasin että hänellä oli kirkkaan siniset silmät. Kuka nyt ei sinisilmäsistä pitäisi? Sen jälkeen lähdimme. Istuin bussissa odottamassa että lähdetään. tavastialaiset oli pihalla ja vähän temmelsi ja leikki siinä. Miten nyt pojat ny tvähän leikillään "kuristaa". EN vaan voinut olla tuijottamassa sitä. Kun bussi lähti, he ajoivat vähän matkaa samaa matkaa meidän perässä ja vilkutti sitten. Mikä oli minusta kiva ele vaikka emme toisiamme oikein tunnekkaan. Tavastiaa ja sen oppilaita voisi hehkuttaa vaikka millämitalla. Niillä on myös tupakkapaikka. (Ja itsehän en tupakoi, olen vieressä vain seurana.) En myöskään huomannut että kovinkaan monikaan Maanmittari Tavastialaisista olisi polttanut. Kotimatka sujui musiikin ja suklaalevyn voimalla. Nyt sitten kotona. ja lopetan tekstin tähän ennenkuin rupeen taas ylistämään tavastialaisia lisää.
Nyt olen viikonjälkeen niin väsynyt. Viikonloppuna en liiku minnekkään vaan katson leffaa peitonalla ja syön suklaata. Poikkeuksellisesti huomenna ysiin kouluun (No tunti saatii narmollista nukkumisaikaa lisää)
Kuvia laitan myöhemmin.
Nyt olen viikonjälkeen niin väsynyt. Viikonloppuna en liiku minnekkään vaan katson leffaa peitonalla ja syön suklaata. Poikkeuksellisesti huomenna ysiin kouluun (No tunti saatii narmollista nukkumisaikaa lisää)
Kuvia laitan myöhemmin.
Ei kommentteja
Kiitos kommentista :) Julkaistaan hyväksymisen jälkeen.