Pimeyden kahleet on katkaistava - mutta onko olemassa valkoista ilman mustaa?
Yön talossa on pimeää. Zoey Redbird makaa vuoteellaan kuin kuollut, sillä hänen sielunsa on siirtynyt rakastetun perässä tuonpuoleiseen. Hänellä on seitsemän päivää aikaa palata, mutta syyllisyys kahlitsee hänet rajan taakse. Ainoa, joka voi auttaa, on hänen soturinsa Stark. Mutta miten matkata rajan yli menettämättä itse henkeään?
Omat kommentit:
Kirja oli samaa tasoa kuin ennenkin. Eli jos pidit/et pitänyt edellisestä niin sama tämänkin kanssa. Joitakin kirjoitusvirheitä oli. Ja minua edelleenkin ärsyttää kun Stevie Raeta ei olla lyhennetty Raeksi. Oli kyllä kiva että Raeta oli enemmän ja pääsi hänen pään sisään. Ärsytti välill myös se että puhuttiin kolmannessa persoonassa. Mutta noihin kaikkiin tottuu. Kyllä sitä lukee. Kirjoitus tyyli saattaa joitakin ärsyttää (no aika monia) Mutta jos olet edelliset lukenut niin ei ole mitään ongelmaa. Sen sijaan jos olet uusi lukija.... Löytyisikö sinulle jotain parempiakin vaihtoehtoja? Olen samaa mieltä muiden lukijoiden kanssa siitä että kiva kun Zoe ei ole niin paljon esillä kuin aikaisemmissa kirjoissa vaan tässä selkeesti on Rae ja Refaim. Ja kuten muutamissa edellisissäkin kirjoissa kirjoitetaan useamman henkilön näkökulmasta. Afroditen ja muiden kommentit nostaa hymyn huulille mutta ei sen enempää. Kuin olisi tehty nuorten kirja mutta pyritään tekemään kielestä lapsille sopiva.
On kulunut jo puoli vuotta siitä, kun sisarukset Kate, Michael ja Emma taistelivat Dire Magnusta vastaan jokialuksella, mutta tie äidin ja isän luokse ei näytä yhtään selvemmältä. Kunnes eräänä päivänä he kohtaavat miehen, joka on viimeinen heidän kadonneet vanhempansa tavannut ihminen. Mies kertoo salaisesta kartasta, joka saattaa olla ratkaiseva johtolanka.
Samaan aikaan Katen yhteys Smaragdiatlakseen voimistuu entisestään. Kirja heittää hänet sadan vuoden takaiseen New Yorkiin. Michael ja Emma puolestaan lähtevät vaaralliselle matkalle – tällä kertaa jääerämaahan – löytääkseen uuden taikakirjan ja vangitakseen sen voimat.
Omat kommentit:
Ekaks täytyy sanoo että järkyttävän ruma kansi. Ei todellakaan sopisi siististi kirjahyllyyn. No tuo itse kansi on kyllä OK mutta kylki ja takaosa on tulikuviota. Yhh...
No itse kirjahan (mikä nyt on tietenkin tärkeintä) Oli kyllä hyvä. Mielestäni hyvin kirjotettu (kuten ensinmäienkin osa Smaragdi Atlas). Kirjassa pääsi hieman pintaa syvemmälle Michaelin ja Emman ajatusten kanssa. Tulikronikassa oli uusia tuttavuuksia. Hiisiä, keijuja, lohikäärmeitä...
Trilogian päätösosa!
Onnistuuko kansannousu murtamaan Yhteiskunnan vallan?
Jätettyään Yhteiskunnan ja etsittyään epätoivoisesti niin kapinallisia kuin toisiaankin Cassia ja Ky ovat vihdoin löytäneet hakemansa. Hintana on kuitenkin jälleen menetys. Ky jää kansannousun piiriin, mutta Cassia määrätään palaamaan Yhteiskuntaan ja työskentelemään sieltä käsin vastarinnan puolesta. Mikään ei kuitenkaan ole ennustettavissa. Pian kansannousu virallisesti alkaa ja muuttaa kaiken. Löytävätkö Cassia ja Ky toisensa uudelleen, vai onko Cassian kohtalona kaiken jälkeen sittenkin Xander?
Omat kommentit: Perillä jatkaa hienosti siitä mihin edelliset ( Tarkoitettu, Rajalla) jäi. Siitä on vuosi kun Cassia näki Kyn kasvot microkortilla, ja mistä lähti kasvamaan epäilys Yhteiskuntaa kohtaan. Matkalla kansannousua etsien on ehtinyt tapahtua paljon. Kirja jatkaa hienosti siihen mihin Rajalla jäi. Välissä on tapahtunut asioita mitä kirjassa mainitaan vain ohimennen mutta tulee sopivasti muisteloissa esille. Ky ja Indie on koulutettu lentäjiksi, Cassia on Yhteiskunnassa Camasissa, ja myös Xander työskentelee Yhteiskunnassa kansannousun piikkiin. Kirjassa kuukaudet vierii mutta ei siltikään tunnu että tahti olisi liian nopea tai että jäisi ikävästi kesken. Eihän samaa lääkitsemistä tarvitse sivutolkulla kirjoittaa. Silti tarina jatkuu hienosti ilman että tulee tökkivä fiilis tai että "mitenkäs tuo tollein yhtäkkiä päätyi". Oli hyvin kirjoitettu/suomennettu ja itselleni iski silmään vain yksi pieni kirjoitus virhe mutte se ei haitannut. Kirjotus tyyli oli minusta todella kiva ja sitä oli helppo ja mukava lukea ja ahmaisinkin 450 sivun opuksen neljässä päivässä. Syynä myös se että trilogian vikaa osaa olikin jo odotettu. Sarja pysyy edelleen suosikkinani. Nälkäpelistä ja Twilightista on tainnut tulla liian iso haloo ollakseen enään suosikkilistalla. (Paitsi että Nälkäpeli voittaa kirkkaasti Twilightin). En voisi hehkuttaa tätä sarjaa ikinä tarpeeksi <3 Varmasti tulen lukemaan kirjan uudestaan jahka ehdin ja kun muut kirjat hyllystä on luettu. (jos sitä ikinä on)
On kulunut jo puoli vuotta siitä, kun sisarukset Kate, Michael ja Emma taistelivat Dire Magnusta vastaan jokialuksella, mutta tie äidin ja isän luokse ei näytä yhtään selvemmältä. Kunnes eräänä päivänä he kohtaavat miehen, joka on viimeinen heidän kadonneet vanhempansa tavannut ihminen. Mies kertoo salaisesta kartasta, joka saattaa olla ratkaiseva johtolanka.
Samaan aikaan Katen yhteys Smaragdiatlakseen voimistuu entisestään. Kirja heittää hänet sadan vuoden takaiseen New Yorkiin. Michael ja Emma puolestaan lähtevät vaaralliselle matkalle – tällä kertaa jääerämaahan – löytääkseen uuden taikakirjan ja vangitakseen sen voimat.
Omat kommentit:
Ekaks täytyy sanoo että järkyttävän ruma kansi. Ei todellakaan sopisi siististi kirjahyllyyn. No tuo itse kansi on kyllä OK mutta kylki ja takaosa on tulikuviota. Yhh...
No itse kirjahan (mikä nyt on tietenkin tärkeintä) Oli kyllä hyvä. Mielestäni hyvin kirjotettu (kuten ensinmäienkin osa Smaragdi Atlas). Kirjassa pääsi hieman pintaa syvemmälle Michaelin ja Emman ajatusten kanssa. Tulikronikassa oli uusia tuttavuuksia. Hiisiä, keijuja, lohikäärmeitä...
Perillä - Ally Condie
Trilogian päätösosa!
Onnistuuko kansannousu murtamaan Yhteiskunnan vallan?
Jätettyään Yhteiskunnan ja etsittyään epätoivoisesti niin kapinallisia kuin toisiaankin Cassia ja Ky ovat vihdoin löytäneet hakemansa. Hintana on kuitenkin jälleen menetys. Ky jää kansannousun piiriin, mutta Cassia määrätään palaamaan Yhteiskuntaan ja työskentelemään sieltä käsin vastarinnan puolesta. Mikään ei kuitenkaan ole ennustettavissa. Pian kansannousu virallisesti alkaa ja muuttaa kaiken. Löytävätkö Cassia ja Ky toisensa uudelleen, vai onko Cassian kohtalona kaiken jälkeen sittenkin Xander?
Omat kommentit: Perillä jatkaa hienosti siitä mihin edelliset ( Tarkoitettu, Rajalla) jäi. Siitä on vuosi kun Cassia näki Kyn kasvot microkortilla, ja mistä lähti kasvamaan epäilys Yhteiskuntaa kohtaan. Matkalla kansannousua etsien on ehtinyt tapahtua paljon. Kirja jatkaa hienosti siihen mihin Rajalla jäi. Välissä on tapahtunut asioita mitä kirjassa mainitaan vain ohimennen mutta tulee sopivasti muisteloissa esille. Ky ja Indie on koulutettu lentäjiksi, Cassia on Yhteiskunnassa Camasissa, ja myös Xander työskentelee Yhteiskunnassa kansannousun piikkiin. Kirjassa kuukaudet vierii mutta ei siltikään tunnu että tahti olisi liian nopea tai että jäisi ikävästi kesken. Eihän samaa lääkitsemistä tarvitse sivutolkulla kirjoittaa. Silti tarina jatkuu hienosti ilman että tulee tökkivä fiilis tai että "mitenkäs tuo tollein yhtäkkiä päätyi". Oli hyvin kirjoitettu/suomennettu ja itselleni iski silmään vain yksi pieni kirjoitus virhe mutte se ei haitannut. Kirjotus tyyli oli minusta todella kiva ja sitä oli helppo ja mukava lukea ja ahmaisinkin 450 sivun opuksen neljässä päivässä. Syynä myös se että trilogian vikaa osaa olikin jo odotettu. Sarja pysyy edelleen suosikkinani. Nälkäpelistä ja Twilightista on tainnut tulla liian iso haloo ollakseen enään suosikkilistalla. (Paitsi että Nälkäpeli voittaa kirkkaasti Twilightin). En voisi hehkuttaa tätä sarjaa ikinä tarpeeksi <3 Varmasti tulen lukemaan kirjan uudestaan jahka ehdin ja kun muut kirjat hyllystä on luettu. (jos sitä ikinä on)
Ei kommentteja
Kiitos kommentista :) Julkaistaan hyväksymisen jälkeen.