Haaveita!

Sen lisäksi että haaveilen jenkeistä ja road tripeistä, laihduttamisesta, vaatehuoneesta ja omasta kirjastosta, on mulla ollut oikeastaan myös ammatillisia haaveita. En vain ole tiennyt sille nimeä. Nyt tiedän!

Visualisti Stylisti!

Näin mainoksen Instagramissa Fortbildningscentrum Prakticumin mainoksen Visualisti Stylistin koulutuksesta ja se on aikalailla just se, mitä oon joskus nuorempana/lapsuudessa haaveillut. Koulutukseen kuuluu 6 osaa, joista joko voi käydä kaikki, tai valita itseään kiinnostavin. Minusta kaikki on aika kiinnostavia. 

Kurssit ovat:

Visuaalinen suunnittelu myymälässä

Näyteikkunoiden sommittelua ja mallinukkejen stailaamista.

Markkinoinnin perusteet

Vinkkejä ja neuvoja oman yrityksen perustamiseen.

Digitaalinen suunnittelu

Opetellaan iPadin käyttöä suunnittelussa ja presentoinnissa.

Stylisti

Keskitytään tyyliin, trendeihin ja muotiin. Opetellaan stailaamaan mallinuket, itsemme ja asiakkaat ajankohtaisesti ja toimivasti.

Tapahtuma- ja messusuunnittelu

Suunnitellaan ja toteutetaan messuosastoja.

Portfolio

Esittelyvideo, nettisivut sekä blogi.

Uskoisin, että minulla on tarpeeksi värisilmää ja ehkä sommittelukin paranee harjoittelemalla. Lomaa voi ottaa työssäoppimisjakson ajaksi. Ehkä suurin huoleni (sen lisäksi että en ole tarpeeksi hyvä enkä saa asiakkaita) olen myös todella huono piirtämään, ja vaikka kuinka harjoittelisi, en osaisi siltikään. Jos on vähääkään lahjoja piirtämisessä, siinä voi kehittyä. Jos ihmisellä ei ole sävelkorvaa, siitä tuskin tulee laulajaa. Taitoja voi aina kehittää, mutta pitäisi silti olla jonkunverran luontaista lahjakkuutta asiassa. 

Äitini on muutenkin onnistunut saamaan minut epäilemään, onko mulla silmää väreille ja kalusteiden asettelemiselle. Siis ihan minun omassa kodissani.

Olen myös pohtinyt yrittäjyyttä. No siis heit! Tottakai se kuulostais coolilta pitää omaa yritystä. Tehdään keikkaa silloin kun sellasta on. Ja saa suunnitella ja silloin kun ei ole mitään, voi tehdä esim blogia, käydä lenkillä silloin kun muut on töissä (niinkuin minä muka saisin aikaseksi lähteä lenkille, mutta snapissa se elämä vaan näyttää niin kivalta).

Toisaalta, meikkaajan ja kampaajan ei välttämättä tarvitse kotona suunnitella seuraavan työn tyyliä, toisin kuin stylisti tai messusuunnittelussa,tai ikkunan sommittelussa. Päivätyö tuo myös varmuutta palkasta, toisin kuin yrittäjyydessä. 

Nämä on niitä asioita, mistä lapsuudessa haaveilin, mutta ei ollut realistisia haaveita. Toivon silti, että vielä joskus alalle ehkä pääsen. Ainoa vaan, jos ei koulutuksen jälkeen alalla jatka, on ne vajaan 3 000e:n koulutus mennyt hukkaan.

Siveltimellä-Sanna, on ainakin itselleni jonkun sortin inspiraatio, joka nyt vasta aikuisiällä on suorittanut useammankin merenkulku kurssin ja alkanut purjehtimaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä, joten minullakin on vielä aikaa pohtia asiaa ja vaikka 5 vuoden päästä opiskella uusi ala.

Vaikka asia ei ole vielä ajankohtainen, saa kommentoida kaikkea kyseisestä alasta ja yrittäjyydestä muutenkin!

Mistäs te haaveilette?